maanantai 11. syyskuuta 2017

Co-Writing, suljetut tiimit ja miten linnakkeeseen murtaudutaan

Olin viime viikonloppuna mukana j√§rjest√§m√§ss√§ Co-Writing ja verkostoitumistapahtumaa logomolla. 


Tapahtumassa co-writattiin uusia biisej√§, kuunneltiin Veepee Lehdon ja Kaiku Songsilta R őõ F őõ E L Elivuon puheenvuorot sanoittamisesta ja musabisneksen rakenteista ja rakennettiin uusia siltoja toistemme v√§lille.

Oli hienoa olla järkkäämässä tällaista tapahtumaa juuri täällä Turussa, kun vastaavat tuppaavat sijoittuvan normaalisti enemmänkin tuonne pääkaupunkiseudulle.

Veepee Lehdon kaltaisen konkarin ja R őõ F őõ E L I N puheenvuoroissa korostui hienosti se muutos mik√§ alan rakenteissa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana.

Jos ennen muinoin kustantamot saattoivatkin etsiskellä yksittäisiä hyviä biisejä, niin nykyään etsiskellään pikemminkin ihmisiä; lauluntekijöitä, sanoittajia ja säveltäjiä, joilta materiaalia syntyy aina silloin kun sitä tarvitaan.

Jos ennen muinoin kustantajan paras työkalu oli valtava biisiarkisto, josta saattoi etsiä sopivia kappaleita, niin nykyään paras työkalu on tekijäreservi, josta voi koota tiimin tekemään biisejä projektikohtaisesti, nopeasti ja suoraan artistin suuhun.

Useinkaan ei etsitä parasta biisiä, vaan sopivinta, koska sopivin on samalla myös yleensä paras siinä viitekehyksessä mihin materiaalia tehdään.

Suljetut Co-Writing tiimit 

R őõ F őõ E L puhui my√∂s paljon tiimin merkityksest√§ ja siit√§ kuinka osa alan kovimpien nimien tiimeist√§ ovat hitsautuneet niin vahvasti yhteen, ett√§ jalansijaa v√§liss√§ ei yksinkertaisesti ole. Niin kauan kun homma toimii on symbioosia turha l√§hte√§ rikkomaan.

Vaikka joitain avoimiakin projekteja löytyy, niin niissäkin kappaleita tehdään usein oman talon sisällä kustantajan omien house writerien kesken, eikä levy-yhtiöltä kustantamoon tulleet liidit välttämälttä juurikaan valu sitten enää kustantamon ulkopuolelle.

Näin ollen jalansijan saaminen irtolaisena on hyvällekin kirjoittajalle todella vaikeaa.

Käytännössä vaihtoehtona on joko vakuuttaa kustantamo siitä, että olet sellainen osaaja, joka kannattaa ottaa talliin house writer -sopimuksen alle, erilaisiin artistiprojekteihin paritettavaksi, tai sitten tehdä niin hyvä paketti jonkun esiintyjän kanssa, että hän vie sinut linnakkeen ovesta mukanaan.

Kuten sanottua, toimivaa symbioosia ei helposti lähdetä rikkomaan. Eri asia on tietysti silloin, jos esiintyjä on huippuhyvä, mutta biisit huonoja.

Hyvist√§ sanoittajista on huutava pula! 

Musiikin tekeminen ja äänen tallentaminen on tänäpäivänä helpompaa kuin koskaan, mutta niistä ihmisistä on pulaa, jotka pystyvät luomaan kunnollista kontenttia.

R őõ F őõ E L I N puheenvuorossa tuli esille, ett√§ pelk√§ll√§ blanco-tekstill√§kin voi p√§√§ty√§ kustantamon suojiin, mutta l√§hett√§m√§ll√§ pelk√§n demos√§vellyksen ilman sanoja, vastaava skenaario on hyvin ep√§todenn√§k√∂inen.

Vasta sanoitus tekee biisistä laulun ja suomenkielisessä musiikissa sisältö on kuningas.

Se mitä hyvä sanoittaja tässä tapauksessa tarkoittaa, ei kuitenkaan välttämälttä ole sama asia kuin mitä moni sanoittaja itse pitää sen määritelmänä. Hyvä sanoittaja kustantamon näkökulmasta omaa hyvän työmoraalin, erinomaiset yhteistyötaidot ja kykenee olemaan samanaikaisesti visionääri, mutta silti myös tarpeen mukaan hyvin taipuisa ja antamaan muillekin tilaa.

Hän myös tietää, miksi joku perseenvatkausbiisi on hitti ja ymmärtää että sellaisessakin musiikissa tekstillä on todella väliä, ainakin jos se on sitä osastoa mihin kyseinen sanoittaja tekstiä tekee.

Joko kovan luokan demo tai sitten pelkk√§ rautalankamalli 

Yksi ikuisuuskysymys, mit√§ monet lauluntekij√§t ja artistitkin miettiv√§t l√§hestyess√§√§n kustantajia ja levy-yhti√∂it√§, on se ett√§ kuinka hyv√§ demo on tarpeeksi hyv√§. R őõ F őõ E L antoi ymm√§rt√§√§, ett√§ hyv√§ demo on joko l√§hell√§ kaupallista tasoa ja jopa sit√§ itse√§√§n, tai sitten vain pelkk√§ akkari+laulu, joka j√§tt√§√§ tilaa mielikuvitukselle sovituksen ja soundien suhteen.

Välimuotodemo, jossa on vähän yritetty jo tehdä soundia ja jossa on monia instrumenttiraitoja mutta hommaa ei ole viety loppuun asti, sekoittaa ja ohjaa liiaksi tulkintaa, eikä kuitenkaan kerro mikä biisin todellinen potentiaali voisi olla.

Se osa mistä ei kuitenkaan kannata demossa tinkiä on lauluraita. Huono lauluraita voi pilata koko biisin, vaikka se olisi muuten kuinka hyvä.

Lopputulema 

Tässä pelkistettynä tärkeimmät muistisäännöt breikkaamiseen.
  1. Kanna erityishuolta siit√§, ett√§ sanoitus ja lauluraita ovat demoissa timanttisia. 
  2. Hyvästä tiimistä kannattaa pitää kiinni. Artistin myötä ovet voivat aueta koko lauluntekijätiimille.
  3. Jos tarjoat materiaalia kustantajalle, ole selkeä siinä mitä heiltä haluat ja osoita, että ole valmis tekemään hartiavoimin töitä.
  4. Muista, ett√§ hyv√§ tuote voi menesty√§ my√∂s ilman kustantajaa ja levy-yhti√∂t√§, jos olet valmis panostamaan rahaa my√∂s markkinointiin ja sinulla on hyv√§ artisti. 
  5. Onnistuneen omakustannejulkaisun j√§lkeen saatat olla ammattimaisten toimijoiden silmiss√§ viel√§kin haluttavampi. 
  6. Ei haittaa, vaikka aina ei onnistu. Rafaelinkin mukaan ammattikirjoittajan hyv√§ onnistumisprosentti on 15 ja monilla se on viel√§ pienempi. 
  7. Kirjoita paljon. M√§√§r√§ tuo my√∂s laatua ja ajan kanssa prosenttiluku kasvaa. 

PS: Toivottavasti näistä vinkeistä on apua. Jaa myös omat vinkkisi blogin kommenttiosiossa. Minulta saa myös tarvittaessa apua sanoitusten hiomiseen ja artistikuvan tuotteistamiseen. Luovaa syksyä kaikille!