Vihreät on puolue, jonka tavoitteena on rakentaa kestävä ja yhdenvertainen Suomi kaikille sen asukkaille. Kielellinen monimuotoisuus on olennainen osa tätä visiota, mutta meidän on pohdittava tarkemmin, mitkä kielet tukevat parhaiten yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta tämän päivän Suomessa.
Ruotsinkielinen vähemmistö – merkityksellinen mutta ei ensisijainen kohderyhmä
Ruotsinkielinen vähemmistö on lailla suojeltu ja tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta viestinnän osalta en näe tarpeelliseksi tavoitella erityisesti vain heidän hyväksyntäänsä. Se on rooli, joka kuuluu luontevasti RKP:lle, joka on jo pitkään ollut ruotsinkielisen väestön ensisijainen puolue. Meidän muiden näkökulmasta ruotsi on vain yksi monista Suomessa puhutuista kielistä.Kohdistetaan katse uusiin kieliryhmiin
Vihreiden tulisi kohdistaa kohdistaa katseensa laajemmin niihin kasvaviin kieliryhmiin, jotka jatkuvasti kohtaavat suurimpia esteitä yhteiskunnassa. Englantia, arabiaa ja somaa puhuvat väestöryhmät kasvavat ja muodostavat yhä suuremman osan suomalaisesta yhteiskunnasta. Englanti on globaali kieli, jota suurin osa suomalaisista ja Suomessa asuvista ymmärtää, ja se toimii kielellisenä siltana monille maahanmuuttajille ja vieraskielisille.Englanti viestinnän prioriteetiksi
Tästä syystä englanninkielinen viestintä on tärkeä prioriteetti Vihreille, sillä se tarjoaa parhaan mahdollisuuden tavoittaa laajasti eri taustaisia ihmisiä. Englannin rooli on merkittävä kielellisenä siltana, joka yhdistää useita väestöryhmiä.Ukrainankielisten tarpeet sodan varjossa
Lisäksi meidän olisi mielestäni huomioitava erityisesti ukrainankieliset ihmiset, joita on saapunut maahamme sodan vuoksi. Ukrainan pakolaiset kohtaavat omia haasteitaan, ja heidän tukemisensa kieliviestinnän avulla on tärkeä osa monimuotoisen Suomen rakentamista. Venäjän kielen asema taas on poliittisten realiteettien vuoksi nyt vaikeampi, vaikka puhujia onkin paljon. Ukrainankielinen viestintä tukisi kansainvälistä solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia.Viittomakieli on osa yhdenvertaisuutta
Viittomakielen asemaa ei myöskään saa unohtaa. Suomessa on huomattava määrä viittomakielisiä, ja yhdenvertaisuuden tavoittelu tarkoittaa myös sitä, että varmistamme viittomakielisten mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti. Tämä edellyttää viittomakielen entistä laajempaa näkyvyyttä ja huomioimista sekä viestinnässä että palveluissa.Saamen kielet ja romanikielet osana monimuotoista kulttuuriperintöä
Saamen kielet ja romanikieli ovat keskeinen osa Suomen kulttuurista monimuotoisuutta ja historiaa. Ne edustavat vähemmistöryhmiä, joilla on syvät juuret ja merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Saamen kielet – pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame – ovat virallisesti suojeltuja kieliä, ja niiden elinvoimaisuus vaatii jatkuvaa tukea, jotta kulttuuriperintö säilyisi tuleville sukupolville. Kieli ei ole vain kommunikaatioväline, vaan se kantaa mukanaan kokonaisen kulttuurisen maailmankuvan.Romanikieli puolestaan on tärkeä osa Suomen romaniyhteisön identiteettiä. Sen elvyttäminen ja säilyttäminen on tärkeää, vaikka se ei nauti samaa virallista asemaa kuin saamen kielet. Romanikieli on uhanalainen ja sen elinvoimaisuus riippuu vahvasti siitä, että yhteiskunta tarjoaa riittävästi tukea sen käytölle ja opettamiselle.
On kuitenkin realistista tunnustaa, että sekä saamen kielten että romanikielen käyttö on alueellisesti ja väestöllisesti rajattua. Saamen kielet ovat elinvoimaisia pääasiassa Pohjois-Suomessa, kun taas romanikieltä puhutaan ensisijaisesti romaniyhteisön sisällä. Näiden kielten tukeminen ja kehittäminen tulisi kohdentaa nimenomaan alueille ja yhteisöihin, joissa ne ovat jo elävä osa arkea tai joissa niiden elvyttämistä toivottaisiin. Silloin resurssit palvelevat parhaiten kielellisen monimuotoisuuden säilymistä, eivätkä jää vain symbolisiksi eleiksi.
Samalla on syytä korostaa, että kielellinen monimuotoisuus ei ole vain historiallista perinnettä, vaan se voi olla vahvistuvaa ja aktiivista kulttuuria myös tulevaisuudessa – mutta vain siellä, missä sille annetaan tilaa elää ja kehittyä.
Kohti käytännöllisesti monikielisempää Suomea
Yhdenvertaisuus ei tarkoita jokaisen vähemmistön erityishuomiota, vaan sitä, että annamme kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ymmärtää ja osallistua. Englanti toimii kielenä, jota suurin osa Suomessa asuvista ymmärtää, ja sen käyttö viestinnässä on siksi erityisen tärkeää.Lisäksi muiden kielten, kuten arabian, somalin, ukrainan, romanikielen, saamen kielten ja viittomakielen, käyttöä voitaisiin kohdentaa alueellisesti ja tarpeen mukaan, erityisesti alueilla, joissa näitä kieliä puhutaan.
Saamen kielet ja romanikieli ovat tärkeitä erityisesti kulttuuri-identiteetin ja alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamisessa. Tämä olisi askel kohti käytännöllistä, aidosti monikielistä ja moniarvoista Suomea, jossa resursseja kuitenkin käytetään viisaasti.
Kielet Turun alueella – monikielisyyden ja saavutettavuuden edistäminen paikallisesti
Turku on kieliltään ja kulttuuriltaan monimuotoinen kaupunki, jossa on pitkät perinteet kahden kansalliskielen, suomen ja ruotsin, rinnakkaiselosta. Näiden lisäksi Turussa on kasvava määrä muita kieliryhmiä, erityisesti englannin, arabian ja somalin puhujia. Englanti toimii monille maahanmuuttajille yhteisenä kielenä, ja arabiaa sekä somalia puhuvien määrä on selvästi kasvanut viime vuosina.Kaupunki on myös vastaanottanut paljon ukrainan pakolaisia, joten ukrainankielisen viestinnän merkitys on yhä ajankohtaisempi. Vaikka suuri osa ukrainalaisista puhuu ja ymmärtää myös venäjää, heille olisi diplomaattisempaa viestiä nimenomaan ukrainaksi. Ukrainan kieli on tärkeä osa heidän kansallista identiteettiään, ja on myös syytä huomioida, että Suomi on sodassa asettunut tukemaan nimenomaisesti Ukrainaa, ei Venäjää.
Ukrainan kieleen siirtyminen viestinnässä ei olisi vain käytännön kysymys,
vaan myös moraalinen kannanotto, joka tukisi Ukrainan puolesta tehtyjä
poliittisia valintoja. Viestinnän kääntämisessä voitaisiin hyödyntää
ukrainasta tulleita uusturkulaisia, jotka voisivat toimia avainhenkilöinä
siirtymässä venäjän kielestä ukrainan kieleen. Tämä kielipoliittinen valinta
tukisi kansainvälistä solidaarisuutta ja ihmisoikeuksien edistämistä.
Suullisten kielten ohella myös viittomakielen asema on olennainen osa kielten yhdenvertaisuuspolitiikkaa. Viittomakieliset kohtaavat edelleen esteitä palveluissa ja viestinnässä, ja Turun tulisi olla edelläkävijä tarjoamalla saavutettavia viestintäkanavia myös viittomakielisille asukkaille. Tämä tukisi yhdenvertaista osallistumista ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta kaikille.
Tunnustettakoon silti, että monikielisyyden ja saavutettavuuden mahdollistaminen on aina myös resurssikysymys. Kaikkien palveluiden ja kaiken viestinnän kääntäminen kaikille kielille ei ole aina mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan.
On tärkeää kohdentaa resurssit sinne, missä niille on eniten tarvetta, kuten
alueille ja yhteisöihin, joissa tietyt kielet ovat elävä osa arkea. Näin
varmistamme, että resurssit käytetään tehokkaasti ja viisaasti, samalla kun
takaamme palveluiden laadun ja saavutettavuuden mahdollisimman monille
asukkaille.
Turun monikielinen tulevaisuus rakennetaan kielellisen monimuotoisuuden
tukemisella, mutta harkiten ja käytännöllisellä tavalla.
.jpg)
Sako Samuli Koivulahti
Turun Vihreiden kuntavaaliehdokas 2025
Turun Vihreiden kuntavaaliehdokas 2025
- Pienyrittäjien puolustaja
- Taiteen ja kulttuurin esitaistelija
- Yhdenvertaisuuden suojelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti