sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Miksi sanoitan suomeksi?

Minultakin on usein pyydetty englanninkielisi√§ sanoituksia, etenkin sanoitusharrastukseni alkumetreill√§. 

Alussa otinkin vastaan myös projekteja joissa teksti piti tehdä englanniksi, mutta myöhemmin opin ettei siinä ole mitään järkeä.

Vaikka maailma on täynnä esimerkkejä siitä kuinka suomalaiset (HIM, Rasmus), ruotsalaiset (ABBA), tanskalaiset ja norjalaiset (Aqua) ovat menestyneet englanninkielisillä sanoituksillaan, ei se tarkoita että menestys johtuisi englanninkielisyydestä.

On olemassa my√∂s p√§invastaisia tapauksia, joissa englanninkielisyys on ollut pikemminkin menestyksen seuraus. √Ąkkiselt√§√§n tulee mieleen esimerkiksi Shakira, joka julkaisi ensimm√§isen englanninkielisen albuminsa vasta vuonna 2001 vaikka h√§nen ensimm√§inen levyns√§ julkaistiin jo 1991 espanjaksi. Amerikkaa h√§n alkoi laulaa vasta kun l√∂i itsens√§ l√§pi jenkkeihin espanjan kielisell√§ albumillaan: "¿D√≥nde Est√°n los Ladrones?" ja silti 2005 julkaistu "Fijacion Oral Vol. 1" oli kuin olikin taas espanjankielinen levy (ja hyvin meni kaupaksi).

Tietysti Shakiraa on auttanut se että Espanjan puhujia on maailmanlaajuisesti jopa enemmän kuin englannin puhujia (voi tulla joillekin yllätyksenä). Vuonna 2002 laaditun puhutuimpien kielten listan mukaan kahdeksan eniten puhuttua kieltä maailmassa ovat:

1. mandariinikiina 874 milj. (kiina kaiken kaikkiaan yli 1,2 miljardia)
2. hindi 366 milj.
3. espanja 358 milj.
4. englanti 341 milj.
5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli)
6. bengali 207 milj.
7. portugali 176 milj.
8. venäjä 167 milj.

Meillä suomalaisilla tuntuu olevan vallalla käsitys että kaikkialla maailmassa osataan englantia, mutta edes Suomessa, englantia ei osata niin hyvin, että edes puolet kuulijoista pystyisivät kertomaan yhdeltä kuulemalta, mistä vaikkapa joku keskisuuri englanninkielinen hitti kertoo.

Tied√§tk√∂ sin√§ ett√§ Robbie Williamssin biisiss√§: Come Undone; nelj√§ll√§ ensimm√§isell√§ rivill√§ mainitaan sanat: ”huora” ja ”paska”? 

Kyseinen biisi on soinut radiossa tolkuttoman paljon, mutta pikainen galluppi tuttavapiirissä näytti karun totuuden: Sinänsä koomista että moni vielä mainitsi tykkäävänsä biisistä, eli mielipidekin on voitu muodostaa biisin sisältöä ymmärtämättä. Sekin on hassu juttu, että suomenkielisestä biisistä suomalainen kuulija ei kuitenkaan olisi osannut muodostaa mielipidettä ennenkuin on ehtinyt kuunnella sanoja.

Vastoin yleistä luuloa, englannin kieli ei myöskään ole kaikkialla yleiskielen asemassa. Esimerkiksi balttian maissa suurin osa väestöstä ei osaa kunnolla englantia mutta lähes kaikki puhuvat sujuvaa venäjää. Kun suomalainen kuuntelee englannin kielistä biisiä, hän ei useimmiten kykene ymmärtämään siitä puoliakaan, eikä näin ollen voi välttämälttä edes muodostaa sanoituksesta kunnollista mielipidettä. Monet normikuuntelijoista sanovatkin kuuntelevansa enemmän musiikkia kuin sanoja. Ne taas jotka kuuntelevat sanoja, eivät välttämälttä juuri kuuntele ulkomaista musiikkia.

Koska olen saanut oman kirjoittajakoulutukseni kaunokirjallisella puolella, olen ymmärtänyt kuinka tärkeää erilaisten vivahde-erojen ja sanojen sivumerkitysten tunteminen on kirjoittajalle. Lisäksi etenkin laululyriikka edellyttää runsasta sanavarastoa ja samanaikaisesti kiteyttämisen jaloa taitoa.

On mahdotonta kirjoittaa hyvää tekstiä sanakirjan kanssa. Kun kirjoittajan kielenhallinnassa on pieniäkin puutteita, johtavat ne nyanssien puuttumiseen ja siihen, että teksistä tulee hyvin yksinkertaista. Joku natiivi tekstitaiteilija osaisi käyttää juuri oikeaa sanaa tai ilmausta kuvaamaan haluamaansa asiaa. Minä käyttäisin sitä sanaa tai ilmausta jonka tiedän.

On päivän selvää että ihminen tuottaa parasta tekstiä sillä kielellä jonka hän parhaiten hallitsee. Useimmiten se kieli on hänen äidinkielensä. Miksi sitten suurin osa suomalaisista yhtyeistä tekevät musiikkia englanniksi?

Monet sortuvat tekemään pelkkää musiikkia. Sanat rustataan jos osataan ja usein se kenen on pakko - esim. solisti. Myöhemmin, jos tulee menestystä, homman voi hoitaa vaikka joku levy-yhtiön haamukirjoittaja, tai sitten se jonka oli aluksi pakko, alkaa oppia vuosien saatossa kirjoittamaan hyvin.

Koska Suomessa luullaan ett√§ kaikki osaavat englantia, niin moni my√∂s uskoo ett√§ pit√§√§ laulaa englanniksi, jotta voitaisiin valloittaa maailma. Helposti unohdetaan ”ketsuppityt√∂t” ja Juanesit, eik√§ tiedosteta sit√§ ett√§ jokainen ymm√§rt√§√§ parhaiten omaa √§idinkielt√§√§n. Onko kukaan koskaan miettinyt ett√§ miksi Danny ja Badding menestyiv√§t niin hyvin? Taisivat tehd√§ uransa p√§√§osin k√§√§nn√∂sten voimalla. Ent√§ jos vaikkapa Shakira p√§√§tt√§isi tehd√§ suomenkielisen albumin? Ep√§ileek√∂ kukaan etteik√∂ se myisi silm√§nr√§p√§yksess√§ platinaa Suomessa. (Riippumatta siit√§ kuinka kamalalla aksentilla h√§n laulunsa versioisi.

Suomalaisen musiikin viennissä käännösten tekeminen voisi olla hyvinkin järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Eikö olisikin hienoa jos jokaisesta suomenkielisestä kappaleesta olisi olemassa versio kaikille maailman suurimmille kielille? Entä mitä järkeä on tehdä niitä käännöksiä itse jos joku tekee niitä ammatikseen ja osaa asiansa sinua paremmin?

Mulla on muutama vakkari-kääntäjä joilla teetän biisini englanniksi. Tulevaisuudessa tarkoitus on käännättää ne muillekin kielille, näin laatu pysyy parempana ja laulujen kantomatka pitenee. Suosittelen samaa toimintamallia muillekin.