Omalla tavallaan monet niistä puolustavat paikkaansa, koska moni asia on yksinkertaisesti kiteytetty niissä todella hyvin. Ja kun kirjoittaja tietää mitä on sanomassa, voi kulunutkin ilmaus tuntua juuri silloin varsin ilmaisuvoimaiselta. Kuulijan korvassa tilanne on kuitenkaan harvoin sama, koska liikakäytön seurauksena mikä tahansa juttu laimenee.
Vanhoihin kliseisiinkin on silti mahdollista puhaltaa eloa, esim. avaamalla niihin uusia merkityksiä: Mitä jos ”tähtivyöllä” tarkoittaisikin asustetta? Tai mitä jos ikävän viillettyä rintaa, päähenkilö joutuisikin käymään lääkärissä? Tai entä jos silmät loistavat kuin tähdet, syystä että ko. henkilö onkin pöllyssä?
Tällaiset muunnokset ovat hauskoja ja saavat usein hymyn huulille. Vakavammalla puolella sen sijaan olisi usein hyvä miettiä, voisiko asiat kertoa ihan kokonaan toisin. Jos sydämet lyövät samaan tahtiin, niin voisi yhtä hyvin sanoa että ne hakkaa stereona. Tai jos päähenkilö ei saa eilistä takaisin, niin voi olla tehokkaampaa kertoa että koko viime vuosi meni hukkaan.
Kun vaihtoehtona on todella kulunut kielikuva tai suora ilmaisu, valitsen useimmiten jälkimmäisen, koska se menee poikkeuksetta paremmin kuulijan kaaliin, eikä kuulosta niin kornilta. Vaihtoehtoisesti koitan miettiä kokonaan uutta ilmaisutapaa jos tyylilaji sitä vaatii, sillä esim. perinteisessä suomalaisessa iskelmässä kovin suora ilmaisu särähtää helposti korvaan.
Oleellista on kuitenkin itse tiedostaa, milloin liikkuu liiankin tutuilla vesillä: Hyvä apu siihen on Matti Huhdan kirjoittama Laululyriikan fraasikirja, jossa on lueteltu yleisimmin suomalaisissa lauluissa esiintyvät emäkliseet ja kartoitettu niiden taustoja asiantuntevasti ja hauskalla tavalla.
Kokonaan uusia ja varmasti vähemmän kuluneita ilmauksia (ja sanoittajalle elintärkeää, uutta sanavarastoa) voi kartuttaa mm. selailemalla verkossa Urbaanisanakirjaa. (Niille jotka kirjoittavat englanniksi, on olemassa myös englanninkielinen versio: Urbandictionary.)
PS:
Hyvää pääsiäistä =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti