Riimisanakirja?

Aina silloin tällöin joku kyselee, mistä löytyisi kunnollinen riimisanakirja. 

Tämä blogipostaus on julkaistu alunperin 27.8.2010 ja sitä on päivitetty 29.3.2026. 

Tuon aikaisista työkaluista on tultu monta hyppäystä eteenpäin ja olen luonut itsekin kokonaan uuden työkalun riimittelyyn. 

Ota täältä kokeiluun Sakon riimikone. 

Varhaiset riimisanakirjat

Varhaisimmat riimisanakirjat ovat ihan kirja-muotoisia paksuja niteitä. Ensimmäisiä digitaalisia versioita alettiin kehittelemään jo 90-luvun lopulla. 

1) Riimirenki oli aikanaan kova sana

Jo vuosikausia ennen tuota mun tekemää riimikonetta oli aloittelevien sanoittajien ilona Heikki Salon ja Arto Pölläsen rakentelema Riimirenki -sovellus, jolla pystyi etsiskelemään yksinkertaisimpia riimipareja.

Vuoden 2010 alkuun asti se löytyi vielä Heikki Salon omilta kotisivuilta, mutta samalla kun siitä tehtiin PRO-versio, se siirrettiin ELVIS Ry:n, eli nykyisen Suomen Musiikintekijät ry:n sivujen alle. Nykyisellään siinä on varsin laaja sanasto ja se tunnistaa useita eri sanaluokkia jne. ja täyttää varmasti vieläkin monien käyttäjien tarpeet, vaikka lähestymistapa onkin omaa konettani insinöörimäisempi. Ennen kaikkea se on myös käsin koodaamisen taidonnäyte ajalta ennen tekoälyä.

2) Lyricmaker 2.0

Ennen Riimirengin syntyä (ja etenkin ennen Sakon riimikonetta) olin ehtinyt olla jo tovin tuon kaltaista apuvälintettä vailla ja löytänyt lopulta ohjelman nimeltä Lyricmaker 2.0, joka on itseasiassa edelleen olemassa. Ko. softa on idealtaan älyttömän simppeli. Se oli oikeastaan vain pelkkä käänteissanakirja, johon määriteltiin kuinka monta samaa kirjainta sanojen lopussa pitää olla suhteessa sanaan jolle riimejä etsitään.

Toisin kuin Riimirenki, Lyricmaker 2.0 ei ottanut kantaa riimien puhtauteen, mutta se oli hurjan nopea ja sanastoa pystyi itse laajentamaan. Käyttöönotto vaati kuitenkin hieman kikkailua, sillä Lyricmakerissa ei ollut suomenkielistä sanastoa oletuksena lainkaan.

Pienellä hakkeri-asenteella tuo oli kuitenkin vain hidaste, sillä suomenkielisellä sanastolla oli helppo korvata vaikkapa ohjelman espanjankielinen txt-muotoinen sanastodokumentti, eikä sitä sanalistaakaan tarvinnut omasta päästä repiä kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen "Nykysuomen sanalista" -kattoi jo tuolloin lähes 95 000 sanaa (sisältäen taivutusmuodot) ja se oli julkaistu GNU LGPL -lisenssillä! 

Tässä oli se etu, että listaa pystyi näppärästi kasvattamaan myös itse. 

Parhaat riimit löytyvät lopulta kuitenkin omasta päästä

Mikään sanoituskone ei yksikään "riimisanakirja" tietenkään ole, vaan parhaat oivallukset syntyvät loppujen lopuksi kuitenkin omassa päässä. Näistä työkaluista voi kuitenkin olla apua silloin, kun jää tekstinsä kanssa jumiin tai jos vaikka haluaa viedä ilmaisuaan uusille urille ja laajentaa sanavarastoaan.

Ajan myötä sanakirjan hyöty joka tapauksessa minimoituu kun sanasto alkaa tulla yhä tutummaksi. Lopulta oma pää toimii nopeammin ja intuitiivisemmin kuin kone ja assosiaatiot vievät riimittelyä tehokkaammin eteenpäin kuin hidas ja kankea päättely.