perjantai 15. helmikuuta 2019

Ystävyys

Ystävyys on bensaa luovalle tekemiselle ja tuo sydäntä bisnekseen. 


Minä ja ystäväni BirdyHead.
Kun opiskelin jokunen vuosi sitten kulttuurituotantoa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, piipahdin hyvän ystäväni BirdyHeadin kanssa myös yrittäjyyskurssilla.

Siellä opeteltiin kuinka firmoja ja bisnesidoita voi käynnistää tunneissa tai minuuteissa (viikkojen ja kuukausien sijasta) ja kuinka keskeneräisyyttä on turha pelätä. Apuna oli Lean Canvas ja nippu ketterän kehityksen menetelmiä, inspiroivia puhujia ja innostuneita ihmisiä eri alojen korkeakouluista.

Juuri erilaisuus oli hillitön voimavara, josta pystyi ammentamaan todella paljon. Eri tavoin ajattelevat aivot löivät kipinää mitä upeimmalla tavalla ja paikoin opiskelijat onnistuivat synnyttämään uskomattomankin originelleja ja innovatiivisia bisnesideoita.

Valtaosa näistä ideoista oli varsin toimivia, mutta lopulta vain kourallisesta syntyi oikeaa liiketoimintaa. Miksi näin?


Tiimi on tärkeämpi kuin bisnesidea

Pelkkä idea on vasta bisneksen siemen ja valtaosa nerokkaimmistakin oivalluksistamme ovat vähemmän ainutlaatuisia kuin haluamme luulla.

Minä ja ystäväni Markus Kivivuori.
Jos mennään kauas historian alkuhämäriin, niin sellaisetkin asiat kuin maanviljely, raha ja kirjoitustaito on keksitty useaan kertaan toisistaan riippumattomasti, eri puolilla maailmaa ja yhä uudelleen. Useimmat nykyiset ja tulevat bisnesideat odottavat samalla tavalla vain löytäjäänsä. Pitää vain osata katsoa asioita sopivan opportunistisesti.

Hyvän tiimin löytäminen taas on todella vaikeaa.

Meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja niiden kääntöpuolena tiettyjä heikkouksia. Luottamuksen rakentaminen itsensä ja muiden välille vie tavallisesti vuosia. Juuri luottamus on varmasti arvokkainta sosiaalista pääomaamme ja sen voi menettää vain sekunnin murto-osassa.

Yrittäjyyskurssilla osa ideoista kaatui jo heti kättelyssä luottamuksen puutteeseen. Vain ne bisnesideat menestyivät, joiden takana seisoi joukko hyviä ystäviä. Osalla oli tiiviit suhteet jo valmiiksi ja osalla suhteet tiivistyivät vasta kurssin aikana.

Tiimin jäsenten keskinäinen arvostus ja luottamus ovat useiden tutkimustenkin mukaan paljon tärkeämpiä tulosten kannalta, kuin yksittäisten henkilöiden kompetenssi. Tuosta tiimin sisäisestä luottamuksesta ja arvostusta käytetään usein nimitystä Tiimihenki.

Huipputiimin elementeistä ja luottamuksen merkityksestä kirjoitettiin hiljattain Kauppalehdessäkin.

Ystävyys on työelämässä uhka ja mahdollisuus

Minulle on joku joskus opettanut, että ystävyys on liian arvokasta riskeerattavaksi taloudellisten intressien alttarille. Olemme pääsääntöisesti eri ihmisiä työpaikalla kuin siviilissä ja näiden maailmojen yhdistäminen ei aina ole ongelmatonta.

Minä ja ystäväni Tina Salminen.
Helppoa ei ole yritystoiminnassakaan. Kun bisnestä lähtee tekemään porukassa, jota sitoo yhteen silkka halu nauttia toistensa seurasta, voi kuvio muuttua ikäväksi kun yhtälöön lisätään raha. Hyvänkin ystävän rentous tai liian aktiivinen työote saattaa kummasti ruveta yhtäkkiä ärsyttämään.

Ystävyys voi kuitenkin olla myös hyvä perusta liiketoiminnalle. Ainakin jos näkövinkkeli on oikea. Homma voi hyvinkin toimia jos osapuolet vain osaavat varautua siihen mitä henkilöiden ominaisuudet tarkoittavat työelämäkontekstissa. Oleellista on, ettei tovereihin ladata vääränlaisia odotuksia.

Ystävien kesken kommunikaatio toimii yleensä hyvin ja rehellisessä ja avoimessa luottamussuhteessa voidaan tehdä virheitäkin ilman että tarvitsee pelätä totaalista kasvojen menetystä.

Käytännössä voisin hyvin kuvitella perustavani yrityksen parin luotettavan ystävän kanssa, mutta en osaa ajatella, että tunkisin heidän kanssaan samaan työpaikkaan, jos he olisivat yrityksessä "vain töissä".

Oma huipputiimi? 

Minulle ei ole jäänyt monia ystäviä päivätöistä (te pari poikkeusta kyllä tiedätte keitä olette), mutta musiikin parista ystäviä on tarttunut matkaan sitäkin enemmän.

Minä ja ystäväni Jari Uutela.
Tämä johtuu siitä, että minulle päätavoite biisien tekemisessä on aina ollut ensisijaisesti vain toteuttaa itseään ja nauttia matkasta.

Myös yhteistyökumppanit ovat valikoituneet sillä perusteella, että he ovat mahtavia tyyppejä, joiden kanssa on ollut kiva tehdä hommia.

Meininki on paljon rennompaa kuin päivätöissä ja omasta tuottavuudesta on ollut vähemmän stressiä. Näin olen halunnutkin pitää asiat, enkä siksi välttämälttä toivo, että koko leipä olisi koskaan vain musiikista kiinni.

Ammattimaisuus voi olla myös sivutuote 

Ammattimaisuus musaprojekteihin on hiipinyt mukaan puolivahingossa. En ole koskaan pyrkinyt verkostoitumaan pelkkien ammattilaisten kanssa, mutta samalla kun olen itse kehittänyt itseäni, niin myös ystävät ovat pikkuhiljaa kasvaneet musiikkialan ammattilaisiksi, jos eivät sitä viisi vuotta sitten olleet.

Osalla on sitten jo Oy:tä ja toiminimeä varsinkin jos tekevät täyspäiväisesti.

Ammattilaisten verkosto myös kasvaa jatkuvasti omalla painollaan ja vanhat yhteistyökuviot ruokkivat uusia. Jatkuvasti syntyy uusia ideoita ja tapahtuu uusia kivoja asioita. Se on ihan puhtaasti ystävien ansiota, joten kiitos kaikille jotka ovat näissä kuvissa (ja niille lukuisille muille, jotka eivät ole).

On ihan todella siistiä, että mulla on tällaisia ihmisiä mun elämässä.

Minä ja ystäväni Vini.

PS:
Jos mun jutut kiinnostaa, tilaa nämä postaukset sähköpostiin (alla olevalla lomakkeella) tai lisää minut kontakteihisi Linkedinissä.