Kerran vuodessa joku yrittäjä jossain päin Suomea havahtuu siihen, että hän on juuri epäonnistunut katkaisemaan vuosittain uusiutuvan digimarkkinointisopimuksen ajoissa.
Taas pitää siis maksaa monta sataa euroa kuussa siitä, että on naimisissa firman kanssa, joka raportoi kyllä ahkerasti, mutta vie enemmän euroja kuin tuottaa.
Siinä sitä sitten muistelee, miten myyjä vaikutti puhelimessa niin asiantuntevalta ja kuinka palavereissa luvattiin kuut ja taivaat. Kaikki eteni rivakasti sopimuksen allekirjoittamiseen asti. Vasta myöhemmin tuli katsottua kunnolla se pieni präntti. Soppari on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisano kaksi kuukautta ennen seuraavan sopimuskauden alkamista. Voi vitun vittu.
Paras case oli se, jossa yritykseen kaikkein pettynein asiakas saatiin lepyteltyä tekemällä hänestä referenssiartikkeli hakukoneoptimointitoimiston omille verkkosivuille, jotta voidaan siitä sitten linkittää heidän sivuilleen ja tuottaa samalla linkkivoimaa. Loppuvuosi veloituksetta ja raivoisa asiakas saatiin kehumaan ja mielistelemään firmaa ihan jopa julkisesti. Muuten olisi joutunut maksamaan määräaikaisen sopparin lopettamisesta tuhansien eurojen sakot. Nyt pääsee ilmaiseksi eroon, jos muistaa vuoden loppupuolella olla hereillä.
Mä olen nähnyt näitä riistosopimuksia alalla ihan liikaa.
Nyt on se hetki kun kannattaa olla hereillä, koska näiden digitoimistojen kyky vastata juuri tän hetken AI-haasteisiin vaihtelee todella paljon. Jos sulla on nyt jonkun SEO-toimiston kanssa soppari se voi olla ihan ok, tai sitten vaihtoehtoisesti aivan hyödytön. (Yleensä ne isojen toimistojen SEO-diilit on ollut hyödyttömiä kyllä muutenkin ja oikea hyöty tullut Google-mainonnasta.) Osa on alkanut myymään GEO-optimointia, mutta vailla minkäänlaista asiantuntemusta. Näitä epäasiantuntijayrityksiä yhdistää yleensä aggressiivinen myyntitaktiikka ja se että sopimuksessa lukee eri asioita, kuin mitä myyjä isoon ääneen julistaa. Tällaisia toimistoja kannattaa välttää joka tapauksessa, mutta erityisesti juuri nyt.
Omakehu haisee myös tekoälyn nenään
On hyvä tiedostaa, että AI-optimointi ei oikeasti ole AI-optimointia, vaan kyse on (tai pitäisi olla) entiteetin optimoinnista. Optimoidaan siis sitä mitä brändisi edustaa suoraan siellä hakukoneen omassa tietografiikassa. Tämä ei ole mikään uusi asia, vaan olen pitänyt tästä aiheesta meteliä jo ainakin vuodesta 2015, jolloin vuonna 2012 alkanut kehitys semanttisia hakutuloksia kohden alkoi kiihtyä Googlella. Kyse on siitä, ettei pelkkä oman sivuston tai varsinakaan yhden landerin optimointi ole enää pitkään aikaan riittänyt mihinkään, vaan Google on jo vuosikausia yhdistellyt tietoja useista eri tietolähteistä.
Nyt tekoälyaikana tällä on vain vieläkin suurempi merkitys. Jos vaikka firma omilla verkkosivuillaan julistaa olevansa Suomen johtava sitä tai tätä, mutta mikään julkinen lähde, lehtijuttu, kilpailutulos tms. ei tätä vahvista, voi Google ja tekoälyt tulkita, että omakehu haisee. Aivan samaan tapaan homma toimii toisinkin päin, eli auktoriteettia entiteetille voi tipahdella lehtijuttujen, mediaosumien, Wikipedian tai vaikka massiivisen viraliteetin kautta kun muut keskustelevat brändistä kaikkialla, vaikka omia verkkosivuja ei olisi lainkaan. Entiteetti voi olla mikä vaan brändi tai ihminen: Sako, Sakon studio, Turun kaupunki tai vaikka Donald Trump.
Ei muuten pidä nyt luulla, että tekoäly-yhteenvetojen takia verkkosivujen merkitys olisi jotenkin vähäisempi kuin ennen. Asia on juuri päinvastoin, mutta sisältöarkkitehtuurilla on väliä nyt enemmän kuin koskaan. Sivut pitää rakentaa niin, että AI-hakujen on helppo tehdä niiltä nostoja. Lisäksi pitää miettiä sisältöarkkitehtuuri kanavariippumattomaksi. Onko brändisi vain yksi kivijalkaliike, vai kenties laajalle levittäytynyt verkosto? Missä kaikkialla siihen voi törmätä? Julistaako teistä kertovat lehtijutut samaa tarinaa? Ja sitten omilla verkkosivuilla tietenkin pitää olla CRO-asiat kunnossa, koska sitä kautta ne kaupat yleensä kotiutuu lopulta kuitenkin.
On mielenkiintoista nähdä millaisia selviytymisstrategioita eri digitoimistot ottavat käyttöön. Osa on lähtenyt tekemään tekoälyllä generoituja massasisältöjä tekoälyhakuihin vastatakseen, jonka uskon olevan lyhyt tie. Googlenkin E-E-A-T -linjaukset ilmentävät ajatusta, että digitaalisen uskottavuuden näkökulmasta kannattaa mieluummin olla se joka asioita nostaa tikunnokkaan, eikä se joka vastaa kaikuna muiden huutoon. Tekoälysisällöillä on siis vaikea pärjätä, koska tekoäly ei kykene kunnolla uutta luovien tulokulmien keksimiseen. Esimerkiksi tätä kirjoitusta tekoälyn olisi voinut olla vaikea kirjoittaa, mutta tästä eteenpäin se on helppoa kun tämän voi nyt syöttää sille koulutusmateriaaliksi.
Strategiapuoskarointia ja digitaalista käärmeöljykauppaa
Osa digitoimistoyrittäjistä näkyy hypänneen askeleen ylöspäin, eli monista entisistä hands on -toimistoista on yhtäkkiä tullut strategisia digikumppaneita ja sitten varsinaisia tekijäkumppaneita on nyt sen takia jokseenkin vaikea löytää. Silti digimarkkinoinnissa on edelleen tosi paljon asioita, jotka kannattaa tehdä käsin, tai edes vähintään lopuksi puhaltaa hommaan se inhimillinen kipinä pintaan, ellei muuta. Inhimillistä vuorovaikutusta ei myöskään voi korvata.
Sitten on muutamia, jotka ovat alkaneet myymään osaamistaan vahvemmin artesaanityönä. Copywritereista osa myy tekstiä kalliimmalla kuin ikinä ja jotkut valokuvaajat pitää aitoutta niin tärkeänä, että jostain yrityksen työntekijöiden kuvaussessioista voidaan veloittaa vaikka nelinumeroisia summia (mulla nää on vasta satasia) vaikka kuvia ois kourallinen (multa saa satasilla kymmeniä tai satoja).
Yksi ryhmä sitten yhdistelee molempia maailmoja jotenkin. AI-työkalujen ympärille rakennetaan täysin keksittyä mystiikkaa, joka toimii vain siksi, että ostaja ei aina tiedä mitä ostaa.
Itsellä ei oikein mikään ole muuttunut. Oon alusta asti myynyt työtäni tuntiperusteisilla korvauksilla ja koen, että mun aika on aina saman arvoista, riippumatta siitä miten paljon mun työ tuottaa arvoa asiakkailleni.
Sen takia mun asiakkaat ei maksa ilmasta silloinkaan kun kehitys kehittyy, eikä mulla vastaavasti oo kiusausta nopeuttaa jotain hommaa laadun kustannuksella vaan asiakas saa sitten samalla rahalla huolellisempaa duunia. Voin kyllä promptata asiakkaalleni tekoälysisältöäkin jos se haluaa, ja koska ymmärrän hyvän tekstin päälle, on lopputulos varmasti parempi kuin itse tehtynä, mutta en mä siitä kyllä paljon mitään veloita, ellei hommaan kuulu myös jonkinlaista taustatutkimusta tms.
Sopimus. Katkolle. Nyt.
Mutta jos nyt palataan aiheeseen, niin jos oisin nyt siellä ostavalla puolella ja mulla ois jonkun digimarkkinointitoimiston kanssa vuosisopimus, niin laittaisin sen sopimuksen nyt heti ensitilassa jäihin ihan vain siksi, että lähes jokainen digimarkkinointitoimisto on nyt juuri tässä hetkessä isossa murroksessa. En siis haluaisi jatkaa pysyvää sopimusta, joka on tehty vanhan teknologian aikana, vaan just tässä vaiheessa ottaisin siitä aikalisän ja kilpailuttaisin kaikki toimijat.
Jos kaipaat tähän apua, niin mut voi palkata väliaikaiseksi markkinointipäälliköksi hoitamaan esimerkiksi jonkunlaisen sisältömarkkinoinnin auditoinnin tai digimarkkinointiin liittyvät kilpailutukset ja neuvottelut. Jos sulla on pienyritys, niin voin hoitaa teidän markkinointia myös sen siirtymäajan, jos tarpeen. Ja jos sulla on sellainen soppari, josta et meinaa päästä eroon, niin voin auttaa silloinkin. Olen työurallani säästänyt entisiltä työnantajiltani noissa tilanteissa tuhansia euroja ja nähnyt monenlaisia soppareita. Usein diileissä on se ongelma, ettei ne kestä lähempää tarkastelua.
Nyt on siis hyvä aika katsoa digimarkkinointiasioita uusiksi. Luova tuho niittää firmoja kuin viljaa ja luova teho puuttuu isolta osalta toimijoista. Muuttuvassa markkinassa pitkät sopimukset voi olla pienille firmoille kohtalokkaitakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti