Kotikaupunkini Turku omaa poikkeuksellisen historian, mutta millainen voisi
olla sen tulevaisuus?
Ensin vähän sitä historiaa:
Turku on Suomen
vanhin kaupunki, joten tavallaan koko Suomi on perustettu juuri Turussa!
Merkkejä ihmisasutuksesta on löytynyt kivikaudelta asti. Löydöksiä on tehty
mm. täältä Sakon Studion läheltä
Jäkärlästä ja Kärsämäestä.
Varsinaiseksi kaupungiksi Turku alkoi muodostua joskus rautakaudella ja
ensimmäiset hallinnolliset dokumentit löytyvät vuodelta 1229.
Sana "Turku" tarkoittaa kauppapaikkaa ja sanontatapa "Suomen Turku" tulee
siitä, että sillä viitattiin aikanaan nimenomaisesti Suomen ainoaan (tai
ainakin tärkeimpään) talouden ja vaihdannan keskukseen. Vastaavia
kauppapaikkoja on ollut rannikoilla eripuolilla maailmaa muitakin, mutta
Suomen Turkuja vain yksi.
Sana "Suomi" taas viittasi alunperin pelkkään Varsinais-Suomeen, josta nimikin
edelleen kertoo. Varsinais-Suomi Turkuineen jäi Ruotsin vallan alle jo
ensimmäisessä
ruotsalaisen kolonisaation
aallossa osana ristiretkiä. Esimerkiksi Helsinkiin asti ruotsalainen
kolonalisaatio ulottui vasta sen kolmannessa aallossa.
Ennen ruotsalaisten tuloa Suomi jakautui pitkään kulttuurisesti eri heimoihin
(varsinaissuomalaiset, hämäläiset, karjalaiset, savolaiset, pohjalaiset ja
lappalaiset), joista varsinaissuomalaiset olivat varmasti omasta mielestään
vähän enemmän suomalaisia kuin muut.
Ruotsin sekoilujen ja epäonnistuneiden sotaseikkailujen jälkeen Suomi päätyi
lopulta Venäjän autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi vuonna 1809 ja sen
jälkimainingeissa Turku menetti pääkaupunkistatuksensa vuonna 1812, koska
keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli liian ruotsalaismielinen ja liian
lähellä entistä emämaata.
Itsenäistymisen jälkeen Turusta olisi kyllä ehkä voinut tulla vielä
uudelleenkin pääkaupunki, elleivät viimeisetkin hallinnolliset rakennukset
olisi palaneet Turun palossa vuonna 1827 reilusti ennen itsenäistymistä vuonna
1917. Se varmasti teki tehtävänsä, että valta oli muualla 100 vuotta. Vain
Turun palosta selvinnyt piispan istuin jäi Turkuun pysyvästi ja on täällä
edelleen.
Utopia Turusta vuonna 2050
Vuonna 2050 Turku on noussut yhdeksi Euroopan kärkikaupungeista, jossa
yhdenvertaisuus, kulttuuri ja kestävä kehitys ohjaavat kaikkea toimintaa. Tämä
ei ole tapahtunut itsestään – olemme rakentaneet määrätietoisesti
tulevaisuutta, jossa kaupungin asukkaat, luonto ja liiketoiminta kukoistavat
yhdessä.
Avoin rantaviiva määrittää kaupunkikuvaa
Vuonna 2050 Turku on onnistunut avaamaan rantaviivaansa kaupunkilaisten
käyttöön eri puolilla kaupunkia. Uudet viihtyisät rantakorttelit, puistot ja
kevyenliikenteenväylät ovat tuoneet meren lähemmäs asukkaita. Yksi
merkittävimmistä esimerkeistä tästä kehityksestä on Pansion ja Pernon alue,
joka on kokenut perusteellisen muutoksen osana Turun merellistä visiota.
Pansion rantaviiva on nyt kaikkien käytössä, ja aiemmin satamatoimintojen
hallitsema alue on saanut uuden elämän. Entinen Öljykatu on muuttunut
Pansioranta Boulevardiksi, joka toimii kävely- ja pyöräilyväylänä yhdistäen
Satamakorttelit, Ruissalonportin ja Pansiontien bulevardikorttelit
yhtenäiseksi, eläväksi kaupunkitilaksi. Pansiontie ja Pernontie palvelevat
edelleen autoilijoita, varmistaen sujuvan liikenteen alueella.
Rantaviivan kehitys ei jää vain maan kamaralle, vaan vesibussiyhteys
Ruissaloon tarjoaa nopean reitin kaupungin ja luonnon välillä, tuoden
Ruissalon entistä lähemmäs turkulaisia.
Pansion ja Pernon uudistus on vain yksi esimerkki Turun rantaviivan
laajemmasta avautumisesta. Samankaltaisia kehityshankkeita on toteutettu
myös Aurajoen länsirannalla, Linnanaukon alueella ja Itäharjun tulevalla
kanavavyöhykkeellä, joissa kaupunki, meri ja viherympäristöt yhdistyvät
saumattomasti. Tämä kaikki on osa Turun uutta kaupunkivisiota, jossa
rantaviiva ei ole enää vain satamien ja teollisuuden aluetta, vaan elävä ja
saavutettava osa kaupunkia.
Kestävä liikkuminen ja älykäs infra
Raitiotie, lähijunaliikenne ja runkolinjauudistus ovat tuoneet merkittäviä
parannuksia Turun ja sen lähikuntien liikenteeseen. Nykyään turkulaiset pääsevät
helposti ja nopeasti liikkumaan kaupungin eri osien ja lähikuntien välillä
ympäristöystävällisesti.
Turun raitiotiehanke tehtiin Allianssi-mallilla Tampereen hankkeesta mallia
ottaen ja valmistui aikataulussa 2030-luvun alussa. Nyt ne ovat kaupungin
tärkeimpiä julkisen liikenteen väyliä. Viisinkertainen kuljetuskapasiteetti
busseihin nähden on vähentänyt ruuhkia merkittävästi ja raitiotien varrella
olevien kiinteistöjen arvo on kasvanut.
Ajatus siitä, että esimerkiksi Varissuo olisi jotenkin kaukana, ei ole enää
tätä päivää. Henkinen etäisyys keskustaan, kaikkialta minne ratikalla pääsee,
on asukkaiden mielissä lyhyt.
Raitiotie onkin keskeinen osa nopeaita runkolinjayhteyksiä. Lähes mistä
tahansa päin Turkua pääsee nyt toiselle puolelle Turkua alle 20 minuutissa.
Tämä parannus on helpottanut arkea ja samalla vähentänyt merkittävästi
autoliikennettä ja päästöjä. Keskustan ilma on raikas ja hiilineutraali Turku
on lähempänä kuin koskaan.
Myös lähijunaliikenne tärkeä osa Turun seudun liikennejärjestelmää. Se
yhdistää Turun, lähikunnat ja koko Varsinais-Suomen tiiviiksi ja toimivaksi
alueeksi. Esimerkiksi Liedossa on avattu juna-asema uudelleen ja sieltä
Jäkärlän kautta Turkuun kulkeva yhteys on hyvin suosittu työmatkalinja.
Alueellinen yhteistyö on myös tiivistynyt ja uusista kuntaliitoksistakin on
puhuttu. Joidenkin kuntien välillä yhteistyö on niin tiivistä, että
kuntarajoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Parainen ja Turku tekevät
erittäin tiivistä yhteistyötä matkailun ja saaristoliikenteen kehittämiseksi.
Myös Tunninjuna-hanke on toteutunut suurista vastaväitteistä huolimatta.
Nyt kun matka-aika näiden kahden kaupungin välillä on enää reilu tunti, on yhä
useamman Turkulaisen mielekästä käydä töissä pääkaupunkiseudulla. Se on
vähentänyt hieman poismuuttoa. Eniten hankkeesta ovat kuitenkin hyötyneet Salo
ja muut puolimatkan kunnat ja kaupungit. Ratakaupunkien välinen yhteistyö on
myös tiivistynyt entisestään. Tunninjuna on osaltaan vahvistanut Turun asemaa
tärkeänä liiketoimintakeskuksena, joka on kiinni Euroopan suurissa
metropoleissa, mutta säilyttää samalla oman ainutlaatuisen kulttuurisen
identiteettinsä.
Yhdenvertaisuuden kaupunki
Vuonna 2050 Turku on edelleen yhdenvertaisuuden edelläkävijä. Kaupunki on luonut
järjestelmiä, jotka varmistavat, että jokaisella asukkaalla on yhtäläiset
mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Tämä ei koske vain suuria päätöksiä,
vaan myös pienempiä, jokapäiväisiä asioita – olipa kyse julkisten palvelujen
käytöstä tai mahdollisuudesta edistää omaa liiketoimintaansa.
Turun liike-elämässä on tapahtunut suuria harppauksia ja suuret kasvutarinat
ovat todellisuutta. Sen taustalla on kaupungin omaksuma ajatus,
jossa Pienyrittäjät ja itsensätyöllistäjät ovat
keskiössä. Lukuisten pienten toimijoiden joukosta nousee joka vuosi uusia
menestystarinoita. Kaupunki on varmistanut, että heillä on käytössään
resurssit ja tukiverkostot, jotka mahdollistavat keskittymisen liiketoimintaan
ja ammatinharjoittamiseen, ilman äärimmäisen monimutkaisia byrokraattisia
koukeroita.
Turku on tunnettu siitä, että se tukee luovia aloja ja tarjoaa mahdollisuuksia
sekä aloitteleville että kokeneille yrittäjille. Vuonna 2050 kaupunki toimii
niin, että luova työ ja liiketoiminta kulkevat käsikädessä. Turkuun saapuu
myös jatkuvasti paljon maahanmuuttajia, jotka perustavat omia yrityksiään ja
työllistävät itse itsensä.
Kulttuuri on edelleen kaupungin sielu. Turku on säilyttänyt vahvan asemansa
eurooppalaisena kulttuurikaupunkina, jossa
taiteen ja kulttuurin esitaistelijat rakentavat elinvoimaista
ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Taiteilijat, kulttuurituottajat ja luovan
alan yrittäjät ovat avainasemassa Turun identiteetin vahvistamisessa.
Myös kulttuurin osalta saavutettuudessa on päästu upeaan tilanteeseen
sillä Kulttuuri on kaikkien ulottuvilla, ja vuonna 2050
kaupungissa vallitsee ilmapiiri, jossa kulttuuritoimijat saavat näkyvyyttä ja
mahdollisuuksia toteuttaa projektejaan. Taide on kaikkialla, ja se on mukana
jokaisessa kaupungin nurkassa – olipa kyse julkisista tiloista, tapahtumista
tai yhteisöprojekteista. Turussa on tiedostettu vahvasti, että
ilman kulttuuria ei ole identiteettiä, ja tämä on se viesti,
joka kuuluu jokaisen turkulaisen suusta, kun he puhuvat kotikaupungistaan.
Ympäristötietoinen Turku
Kestävä kehitys on ohjannut kaupunkisuunnittelua ja arkipäivän ratkaisuja.
Vuonna 2050 Turku on täysin hiilineutraali, ja kaupunki on tehnyt rohkeita
päätöksiä suojellakseen ympäristöään.
Kiertotalouden ratkaisut ovat syvälle juurtuneita, ja kaupungin
talous perustuu vastuullisiin valintoihin ja resurssien järkevään käyttöön.
Turkulaiset liikkuvat pääosin julkisilla kulkuvälineillä tai pyöräillen.
Kaupungin viheralueet ja puistot ovat edelleen keskeisessä roolissa
kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Luonto ja taide kulkevat käsi
kädessä, mikä tekee Turusta paikan, jossa jokainen voi hengittää raikasta
ilmaa ja inspiroitua kulttuurin monimuotoisuudesta.
Yhteenveto
Turku on kulttuurin, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen kaupunki, jossa
ihmiset, liiketoiminta ja ympäristö kukoistavat yhdessä. Meidän tehtävämme on
jatkaa tämän vision rakentamista jokapäiväisillä päätöksillä ja rohkeilla
valinnoilla. Turku ei ole pelkästään historian kaupunki – se on tulevaisuuden
kaupunki, joka inspiroi niin asukkaitaan kuin koko maailmaa.
